Tunnelin päässä syttyi eilisen kisan aikana pienenpieni ledilamppu. Tai sitten lamppu syttyikin pääni sisällä… Yhtä kaikki, jotain taikaa eilisessä Hämeenlinnan normaalikisassa oli kuitenkin. Jotain oli toisin. Jostain syystä ei tuntunut yhtään niin pahalta kuin koko talven kisoissa tähän asti. Jostain syystä jaksoinkin hiihtää. Jostain syystä oli tosi hyvä mieli koko ajan kisan aikanakin… Aika jännä!
Ennen lähtöä fiilis oli vielä jotain ihan muuta, kun edellisen viikon muutto ja lauantain pikakisa oli vetäneet vieterin aika suoraksi ja väsytti. Ihme touhua kun sitten kuitenkin hiihtää talven parhaan kisansa ollessaan ihan nakit ja muusi! 
Mitäs muuta…
-Ai niin: ammunta! Ei hyvä. Mutta se löytyy varmasti jos kerran hiihtokin alkaa sujua.
-Pasila-niminen TV-sarja Yleltä (Aika jännä, katsokaas! 
).
-Luova hengailu kotosalla: Netti- ja TV-hiljaisuus jatkuu molempien vastaanottimien puuttuessa. Koulukirjat eivät kutsu kuitenkaan siitä huolimatta. Outo juttu. Suorastaan jännä.
Sleepy Sleepersin samannimisen laulun sanoin “Sporttia, Bodia ja Tsemppistä” toivoo Susanna
